Menu

marraskuu 2016

sveitsi-98-of-256

Jungfrau – Alppien sydänmaita

Sveitsin hiihtomatkailu on ollut haasteiden äärellä kalliin franginsa johdosta. Matkaajia on kuitenkin piisannut, sillä moni on valmis maksamaan korkeasta laadusta, jota Sveitsissä saa, hiihtomatkan jokaisessa vaiheessa.

Osittain Sveitsin maine on ansaittu, osittain turha. Kaupasta saa ruokaa selkeästi Suomea halvemmalla, mutta tarjoiltuna se ylittää Lapin hinnat.
sveitsi-455-of-222
Huhtikuun alussa kävin Junfraun alueella isännöimässä toimittajaryhmää  Haslitalin, Wegnenin sekä Mûrrenin hiihtokeskuksissa. Reissun mahdollistivat Helly Hansen, Jungfraun alue, Volkl sekä Marker.

Haslitalissa pääsimme uuteen Reuti hotelliin, joka sijaitsi aivan hissiaseman vieressä. Tyylitaju ja käytännöllisyys löivät hotellissa sujuvasti kättä. Kaikki mihin katsoi, näytti tyylikkäältä ja laskijan tavaroille löytyi helposti kuivaus- ja säilytyspaikat. sveitsi-7-of-256Haslitaliin ei ole hissiyhteyttä alueen muista hiihtokeskuksissa. Linja-autoilla pääsee kätevästi vaihtamaan keskusta. Keskuksen vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli alueella on pidempään. Haslital on alueena pienehkö ja sen rinteet on laskettu päivässä. Toinen päiväkin siellä vielä kuluu, mutta sitten alue on nähty rinteiden osalta. Ajankohta ei enää suosinut rinnealueiden ulkopuolista laskemista, mutta joitain lupaavan näköisiä seiniä alueella oli, joita koluamalla olisi saanut lisäpäiviä alueelle. Maisemat kestävät kyllä katselua pidempäänkin

Hyviä oppaita löytyy  helposti. Meillä oli oppaana Christian Kerber, joka oli tosi miellyttävä persoona. Hän hurmasi ryhmän naiset kaivamalla gondolimatkalla repustaan itse ampumansa vuorikauriin savustettua lihaa ja viiltäen siitä tuhdit siivut jokaiselle. Jälkiruuaksi hän tarjosi vaimonsa tekemään juustoa, jonka raaka-aineena oli paikallisten lampaiden maito. Aivan taivaallista! sveitsi-80-of-256Haslitalin rinteet olivat leveät ja viettävät. Kuin luotu rinnehurjasteluun leikkaavilla suksilla. Kanssalaskijoita oli todella vähän, joten hurjastella sai kaikessa rauhassa. Rinteiden hyvä kunto suorastaan pakotti laskemaan taitotason rajoilla olevaa vauhtia.

Päivän päätteeksi siirryimme taksilla Mürreniin nousevalle gondolille. Mürren sijaitsee vuoriylängöllä, jonne pääsee vain gondolilla. Sijainti on pitänyt kylän turismin pienimuotoisena ja kylän hyvin aitona alppikylänä. Kylästä ylöspäin alkaa Mürrenin hiihtoalue. Gondolimatkan päätteeksi huomasimme hotellimme Alpenruhin sijaitsevan aivan gondolin yläaseman sekä hiihtoalueen hissien ala-aseman juurella. Voisi luonnehtia optimisijainniksi. Alpenruh on hyvin perinteinen alppihotelli, siisti ja kodikas. Ruoka sisälsi myös hiihtopäivän jälkeiset tärkeimmät mausteet, kalorit. menaiset-6-of-27Aamulla kävelimme kylän poikki juna-asemalle, josta jatkoimme alas Lauterbrunnenin kautta ylös Wengeniin. Juna-condoli-juna yhdistelmään kului noin tunti. Viimeisin junamatka oli vähän tuskainen, sillä juna oli tupaten täysi. Wengenissä järjestettiin samana päivänä kauden päättävät musiikkifestivaalit, jossa on noin 10 000 riehakasta musiikinystävää.

Jahka festariruuhkasta juna-asemalla selviydyimme, edessä oli todellinen laskijan karkkikauppa. Hissejä lähti moneen suuntaan ja rinteitä oli joka puolella. Lähdimme Jungfraun huipun suuntaan, jossa laskimme pilvisessä kelissä vauhdikasta rinnehurjastelua aina lounaaseen saakka. sveitsi-324-of-222Lounaasta kukkaro 20 euroa kevyempänä suuntasimme laakson toiselle reunalle. Jungfraun kuvauksellisuutta, ja hailakasti pilvien läpi sävyjä luonutta aurinkoa hyödyntäen, pidimme pienen kuvaussession. Muutaman onnistuneen ruudun jälkeen päätimme pitää ansaitun esiafterskin. Leppoisa tuokiomme keskeytyi, kun vuoriravintolan pitäjä kehotti poistumaan vuorelta pikaisesti. Tulossa oli huomattava myrsky. Jungfraun huippua ei enää näkynyt, tummanpuhuva pilvimassa vyöryi suuntamme. Tuulta oli huomattavasti eikä matkanteosta jyrkästä alamäestäkään huolimatta meinannut tulla mitään. Vähän alaspäin päästyämme tuuli hellitti ja päätimme laskea aina Allmendin kylään saakka. Siellä paistoi aurinko ja ihmiset nauttivat terasseilla t-paidoissa virvokkeita. Liityimme heidän joukkoon, sillä Lauterbrunnenin juna oli tulossa vasta vajaan tunnin kuluttua. Miten voikaan keli vaihdella niin paljon 15 minuutin laskun jälkeen?sveitsi-555-of-115 Viimeisen laskupäivän kohde oli Mûrren. Paikka mainostaa itseään James Bondin hengessä, sillä huipulla sijaitsevassa Piz Gloriassa on kuvattu ”Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa” raina. Mûrren on tunnettu myös vapaalaskijoiden mekkana. Ja siltä se näyttikin. Helposti saavutettavia puuterileikkikenttiä näkyi todella paljon. Sääli, että myöhäinen ajankohta vähäisine lumineen jätti takamaastot vain haavelaskuiksi.sveitsi-552-of-115Mûrren on korkealla, joten sieltä avautui huikeita maisemia, mikäli malttoi niitä laskukiimassa katsella. 
Rinteissäkin sai ajan kulumaan loistavasti. Hienoja rinteitä, upeita solia ja kivoja rinnekahviloita. Laskijan oli hyvä olla!

Sveitsi on hieno maa. Kaikki toimii, paikat ovat siistit ja turva-asiat ovat kunnossa. Erityisen vaikuttunut olin julkisen liikenteen toimivuudesta. Eri kulkuvälineiden aikataulut oli synkattu toisiinsa siten, että matkanteko oli sujuvaa. Vaikka tällä reissulla käytimme aika paljonkin aikaa junassa ja gondoleissa istumiseen, ei se tuntunut siltä. Hienot maisemat ja aito rauhallinen alppitunnelma sekä tietysti oiva seura sai siirtymätkin tuntumaan lomalta, vaikka työmatkalla oltiinkin.

Aitous, se on se sana, joka Jungfraun matkasta tulee ensimmäisenä mieleen. Vaikka alueella turismia on, niin massaturismia sen perinteisessä mielessä ei näy.
Reissutoverini Anette ja Kristiina tekivät Trail Hunterz kanavalleen kaksi videota reissultamme:


Tahtoo takaisin!

kesabg-30

Sähköä avuksi

Sähköavusteiset polkupyörät ovat lyöneet itsensä läpi eritoten Keski-Euroopassa. Sporttimyyjä-lehden mukaan Saksassa, Englannissa, Hollannissa, Espanjassa ja Ranskassa niitä myytiin 2015 liki miljoona sähköavusteista polkupyörää. Kasvua liki 50%!

Eurobike-messuilla jokainen pyörämerkki esitteli uusia e-pyörämalleja, joten jyrkkää myynnin kasvukäyrää voi huoletta enustaa tulevillekin vuosille. Perinteiset polkupyörämerkit ovat ottaneet nämäkin markkinat haltuunsa, osa tosin sivubrändeillään. Saksalainen Bosch on muodostunut jonkinlaiseksi laadukkaampien elektroniikkaosien synonyymiksi. Myös Yamahalla ja Shimanolla on laatutuotteiksi luonnehdittavia komponentteja.
kesabg-42Sähköavusteiset pyörissä ajajan pitää polkea itse, mutta sähkömoottori helpottaa polkemista. Avun määrää voi säätää itse, usein säätö on 4-5 portainen. Keski-Euroopassa e-pyöriä käytetään paljon kaupungeissa. Esimerkiksi työmatka-ajoon pyörä antaa hiettömän tai ainakin vähähikisemmän vaihtoehdon.bg_kesa-21Testasin e-pyörää kahden päivän ajan Itävallassa, Bad Gasteinin maastoissa. Ensituntumalta pyörä on painava, noin 7 kiloa vastaavaa tavallista pyörää painavampi. Painopiste on kuitenkin alhaalla, joten lisäpaino ei juurikaan haittaa ajettavuutta. Testipyöräksi annettiin 29” maastopyörä, jonka kauppahinta Itävallassa oli kuulemma noin 3 000 euroa.kesabg-9Sähköavustimen käyttö on helppoa. Peukalolla ohjataan + tai – nappuloilla lisävoiman määrää. Lisävoima tulee pienellä viiveellä, eritoten lyhyen polkemattomuusjakson jälkeen. Viiveeseen kyllä tottuu nopeasti, mutta aiheuttaa pieniä haasteita, esimerkiksi jyrkkään ylämäkeen lähdettäessä hiekkapinnalla. Kovaa polkaistaessa pyörä ruopaisee, jolloin jäädään paikalleen. Eli lähtö pitää tehdä ilman sähköavustinta ja kytkeä se päälle ensimetrien jälkeen.bg_kesa-6Bad Gasteinissa on hyvin merkityt maastopyöräreitit, kuten käsittääkseni kaikkialla Itävallassa. Tasaisella polkiessa avustinta ei tarvinnut, vaikka pyörä rahtusen normaalia pyörää raskammaalta tuntuikin. Nousun alkaessa sähköavustimen päälle laittaminen helpotti menoa kummasti. Pitihän sillä leikkiä! Turbo-asennon apu oli jopa liian terhakka. 2-3 tasoilla joutui edelleen itse polkemaan, mutta pahimmat maitohapot jäivät erittymättä. Vaikka jyrkästä ylämäestä, Bad Gasteinista Sportgasteiniin, oli kyse, niin huomasin katselevani maisemia. Normipyörällä samoissa nousuissa olisin katsellut lähinnä eturengasta ja puuskuttanut niin penteleesti.Vaikka elektroniikka auttoi, niin edelleen polkijaltakin vaadittiin ponnisteluja. Hiki virtasi, olut ja vesi maistuivat lounastauolla. Liki kaikilla oli negatiivissävytteinen ennakkokäsitys e-pyöristä. Parin ensimmäisen pyöräilytunnin jälkeen ryhmä myhäili kilpaa kokemukselle. Hieno laite!
kesabg-132

Pyörän akun latausaika vaihtelee akusta ja laturista riippuen. Kyse on kuitenkin tunneista, 3-8 tuntia. Akku riitti hyvin 6 tunnin pyöräilypäivän ajan. Olisi riittänyt muutaman tunnin pidempäänkin. Pyörän vuokra oli 36 euroa/pvä. Pidemmäksi ajaksi saa huokeamman hinnan /pvä.kesabg-181Laadukkaita sähköpyöriä myydään Suomessa tänä vuonna n. 1 500 kpl. Ensi kesäksi ennustetaan voimakasta kasvua. Yksi sähköpyöriin liittyvä asia on niiden huolto. Maahantuojat kouluttavat nyt kiivaasti pyöräkauppiaita sähköpyörien saloihin. Mistään ydinfysiikasta ei ole kyse, mutta pyörähuolloissa uudesta asiasta. Ensi kesänä Suomessa liki jokaisessa asiantuntevassa pyöräkaupassa on e-pyörien huollon taitava persoona.kesabg-201Sähköpyöriä myös viritetään. Ne saadaan bittiviikarin avustuksella helposti antamaan apua lainsäätämän yli 25km/h tuntivauhtiin. Se on laitonta ja virityksen jälkeen pyörä pitäisi katsastaa mopoksi. No, kuten tiedämme: laki ja käytäntö eivät kaikkien kohdalla kohtaa. Pyörätiekiitäjiä on jo nähty ja nähtänee tulevaisuudessa entistäkin enemmän.