Menu

Takaraja ulkoilmaa ja viestintää

Halti-48

Haltin uudet tuulet

DSC_0024Suomalainen ulkoiluvaatevalmistaja Halti julkisti marraskuun alussa uuden suuntansa. Suuntana on neljä vuodenaikaa ja pohjoismaisuus. Kuten asiaan kuuluu, yrityksen logo, slogan ja mainosten fontit menee uusiksi. Uusi slogan on ”Nordic by nature”. Uuden linjan lanseeraus tapahtui Helsingissä muotinäytöksessä. Tuotteita oli mahdollista arvioida ainoastaan mallien päällä catwalkilla.

Halti-53

Slogan on hyvä, sillä pohjoismaisuus liitetään muualla maailmassa, mikäli pohjolasta jotain tietävät, puhtauteen, luotettavuuteen, rauhaan sekä aitouteen. Pohjoinen viesti on niin toimiva, että esim.  italialainen Napapijri  hyödyntää siekailematta Norjan lippua. Esimerkkejä löytyy myös Ruotsin ja Suomen lipun käytöstä. Saksalainen Finkid tai  tsekkiläinen Kilpi luottavat siniristilippuun tuotteissaan.

Halti-6

Samalla Halti asettuu samaan rintamaan muiden pohjoismaisten kilpailijoiden, kuten Peak PerformancenNorrØnanHelly Hansenin tai vaikka Bergansin, Haltiin verrattuna jättiläisten kanssa samalle viivalle. Toisaalta nyt on muodissa pienempien, tuntemattomien merkkien käyttäminen. Suomessa Halti ei sitä ole, mutta Haltin tähtäimessä olevista Keski-Euroopassa ja Kiinassa tilanne on aivan toinen.

Halti-9

Aiemmin pitkälti alppihiihtoon nojannut Halti esitteli neljä tuoteryhmää: outdoor, leisure, mutltisport ja skiwear. Näytöksen perusteella ulkona ollaan hyvin monimuotoisesti aina kaupunkikävelystä, vuorikiipeilyyn ja sieltä väkisinhiihtoon. Odotin näkeväni suomalaisille tärkeitä ”eräjorma” vaatteita, sillä rekisteröityjä metsästäjiä on Suomessa on noin 300 000 sekä kalastajia sekä marjastajia liki puolet kansasta. Kengät herättivät kiinnostuksen ulkonäöllään. Toivottavasti niitä pääsee testaamaan tulevaisuudessa.

Halti-12

Takavuosina Haltin vaatteet tunnisti jo kaukaa, vaikkei logoa nähnytkään. Nyt Mari Talkan ja Mari Mattila-Kämäräisen suunnittelutyön jälkeen näin ei enää ole. Kaksikko on aiemmin suunnitellut mm. Helly Hansenin lastenvaatemalliston. Selkeätä yhtenäistä tuoteidentiteettiä en saanut näytöksessä silmiini loihdittua. Toisaalta, tarvitaanko sellaista? Silmämääräisesti värejä käytetään aiempaa rohkeammin ja vaatteet ovat aiempaa tyköistuvampia.

Halti-38

Hyvä mallisto on oiva lähtökohta uuteen nousuun. Ratkaistavana on lisäksi muita haasteita, joista yksi on jakelukanavat. Haltin suunnittelupöydiltä on ennenkin lähtenyt käypäisen näköistä, värikästä vaatetta, mutta sisäänostajat ovat valinneet värivaihtoehdoista synkemmät sävyt kauppojen hyllyille. Se, että pääsee neuvottelemaan suurten ketjujen sisäänostajien kanssa, vaatii jo oman onnistumisen. Niissä neuvotteluissa sitten pitää vakuuttaa ostoviskaalit, jotta he antavat hyllytilaa myymälöistä, useimmiten syrjäyttämällä siellä jonkun jo olevan merkin. Kilpailu suurten jälleenmyyjien kauppaneliöistä on uskomattoman kovaa puuhaa.

Halti-18

Juttelin toissakesänä suuren retkeilyalan sisäänostajan kanssa. Hän kertoi vähentävänsä Haltin ostomääriä huomattavasti, syynä vaatteiden ja varusteiden suuri palautusprosentti kehnon laadun johdosta. Myös laadun on parannuttava, jotta tuotteet pärjäävät markkinoilla ja niistä saa kunnon hinnan. Yhtiö on pitkään valmistellut lanseerausta, joten uskon ja toivon kaikkia haasteita mietityn ja niihin myös reagoidun.

Halti-23

Materiaaleista sen verran, että Halti luottaa jatkossakin, minun mielestä mainettaan parempaan, DrymaxXiin. Uusiakin materiaaleja otetaan käyttöön, kuten Pertex, jolla vuorataan untuvatakkeja tulevaisuudessa. Nyt esitellyt tuotteet ovat kuluttajien saatavilla syksyllä 2016.

Menestystä matkaan Halti!

Halti-28 Halti-41 Halti-48 Halti-57 Halti-70

 

 

SOA 8

Reissaamisesta

Olen kirjoittanut reissaamisesta ennenkin, tosin eri foorumeilla.  Jonkun verran hiihto- ja vaelluskohteita kolunneena kuulen usein kysymyksen, että minne kannattaisi mennä?

Vastuu oikeasta vastauksesta on valtava. Siksi jätän sen kertomatta, kun yhtä ainoaa totuutta ei ole. Esimerkiksi kohteiden kelejä kun ei voi etukäteen tietää. Keleillä on suuri vaikutus reissun onnistumisen tuntuun. Kohteiden suosittelun sijaan käännän keskustelun reissukavereihin ja kehotan panostamaan heihin. Hyvässä jengissä vastoinkäymiset kuitataan naurulla ja keksitään uutta korvaavaa tekemistä. Mikäli matkassa on hyvinvointivalittamiseen erikoistunut yksilö, saattaa optimaalisetkin olosuhteet kääntyä harmituksen puolelle kaikille osallistujille.
AreTouring-101

Ylipäätään kaveri on tarpeen, vaikka liian hyvien olosuhteiden takia. Olin jokunen vuosi sitten alkutalvesta Val d´Iseressä yksin juttukeikalla. Etukäteen tarkastelin ennusteita, jotka lupasivat vain muutaman tykitetyn rinteen olevan vierailuni ajan avoinna. Perille päästyä ruoho vihersi ja  vuorilla kulki pari valkoista vanaa tykitetyn rinteen merkiksi. Aamuyöllä herään kolisteluun, joka paljastui aura-autoiksi. Lunta oli tullut siihen mennessä vaaksa ikkunapellille. Aamupalan jälkeen tilannekatsaus osoitti, että kylään on satanut 85 cm lunta ja ylös vuorille 1,5 metriä. Ala-asemalla rinteiden kerrotaan aukeavan vasta puoliltapäivin, kun Ski Patrolit ovat paukutelleet alas pahimmat lumilipat. Käsittämättömän hienoa laskemista, polvipuuteria ja vapaita linjoja tykkilumipohjalla. Jotain puuttui. Hän tai he kenen kanssa olisi huutanut jihaata tai lyönyt onnistuneen laskun päätteeksi rystysiä yhteen. Myös pari hyvännäköistä offaria jäi laskematta, kun yksin ei arvaa moisia lähteä kokeilemaan.

Breckenridge

Se, että porukka on suunnilleen saman taitoisia ja saman rytmisiä on aika tärkeätä. Kokemuksesta nauttiminen jää vajaaksi, jos yhtä koko ajan odotellaan. Mikäli eroavaisuuksia on etukäteen havaittavissa, on hyvä sopia toimintamalleista etukäteen esim. tyyliin ”Jos et pääse aamulla sängystä ylös, liity joukkoon lounaalla”. Etukäteen sopimalla voi ehkäistä monta turhaa alakuloa. Mobiililaitteet on keksitty ja koodin sijainnista voi varmistaa päivän aikanakin.
Lasten kanssa reissaaminen on kokonaan toinen juttu. Silloin mennään pääsääntöisesti heidän ehdoilla.  ”Aikuisvauvat” voi jättää kotiin, hotellille tai laavulle itsekseen kiukuttelemaan.

huippuvuori

Vaelluksilla kaveria ei voi yhtä helposti jättää. Teltta pitää saada pitkäunisen ympäriltä ja useimmiten ruoka-aineet ovat kimpassa mitoitettu reissun mukaiseksi. Hienoista maisemista nauttiminen jää vähemmälle, jos kaverin naama nyppii.  Tähän kun lisätään jäätävä tihku tai joku muu Suomen kesän hieno kelielämys, niin moni on elämänsä viimeisellä vaelluksella. Takavuosina Huippuvuorilla vaeltaessa huumori oli koetuksella, kun keli ei varsinaisesti hellinyt. Onneksi telttakaveri oli ja on edelleen huipputyyppi, jonka ymmärrys kattoi mm. sen, kun pudotin puukon hänen ilma-alustan päälle.

huippuvuori2

Talma on hiihtokeskus Etelä-Suomessa, kotikeskukseni. Kaverin kanssa menimme sinne vuosia sitten uudenvuodenaattona laskemaan. Aikamiehisyydestä huolimatta päätimme kokeilla hyppimistä -20 °c pakkasessa. Muutama kiinni saatu grabi Talman etuboksista teki päivästä yhden muistorikkaimmista hiihtopäivistäni ikinä. Onneksi oli saman tasoinen kaveri, jonka kanssa oli hienoa iloita meille suurista onnistumisista. Tapahtumaa ei taltioitu. Kiitos siitä, sillä mielikuvat ovat varmasti paljon totuutta hienommat.

Peak Performancen Tour touringhiihtopuku

AreTouring-157Teknisten kankaiden kehitys on ollut huikeata viime vuosina. Messuilla on jo esitelty tuulipuvun paksuisia vaatteita, joiden eristyskyky on paksun untuvapalttoon luokkaa. Myös kankaiden hengittävyys on saatu semmoiselle tasolle, että saa nuhan vaatteiden sisällä, mikäli et aktiivisesti liiku.

Näiden kankaita saamme vielä tovin odottaa kauppoihin, mutta kehitystä on tapahtunut pienemminkin askelin. Yksi aktiivisimmista teknisten kankaiden kehittäjistä on Gore-tex. Peak Performance on hyödyntänyt Gore-texin Active kangasta, joka on suunniteltu aktiiviseen liikuntaan. Kankaasta Peak Performance on muokannut vuorilla kulkemiseen tarkoitun Tour kuoripuvun, joka on suunniteltu erityisesti touring-hiihtäjien tarpeisiin.

Asu testattiin Åressa huhtikuussa 2015. Kolmen päivän aikana lasketeltiin ja randoiltiin sekä istuttiin after skissa. Kelit vaihtelivat rapsakasta aamupakkasesta, navakaan tuuleen, jota hetkittäin höysti lumi- tai vesisade. Siis erinomaiset testiolosuhteet teknisille vaatteille!AreTouring-170Päälle puettuna puku on laskuvaatteisiin verrattuna tyköistuvampi. Ensitunne on rahtusen outo. Liikkelle lähdettyä huomaa puvun leikkauksen toimivan liikkeessä erinomaisesti, ilman ennakoimiani kinnauksia pidemmissäkään venytyksissä. Tosin, keski-ikäinen suomalaismies ei paljoa veny.

Puvun paksuus on 40 denieriä, eli heikosti läpikuultavan sukkahousun paksuinen. Kangas on liki äänetön, vain vieno kahina kuuluu touhutessa. Käsin vedettäessä tuntuu, että kangas vähän joustaa, vaikkei mistään joustokankaasta olekaan kyse. Active-kangas on kolmikerroskalvorakenne, joka koostuu päällikankaasta, kalvosta sekä suoraan kalvoon laminoidusta vuorikankaasta.
Gore-tex ei enää ilmoita kankaan hengittävyyttä perinteisellä  g/m²/24h mittarilla. Yhtiön nykystandardin mukaan kangas on (RET <3), joka on heidän mukaan erittäin hengittävä. Yrityksen pr-osasto vastaa kysymykseen että on hengittävyys  yli 20 000 g/m²/24h päätään hyväksyvästi nyökytellen lisäten tokaisun, vähintään.

Luvuista viis, käytäntö kertokoon kankaan toimivuuden. Pikkupakkasessa ja virmakkaassa tuulessa alkanut ylämäkeen nouseminen osoitti puvun tuulenpitävyyden. Kehoni tuottaa lämpöä kohtuullisen paljon, jonka vuoksi minulla on useimmiten yksi kerros vähemmän eristäviä vaatteita, kuin kavereilla.AreTouring-139Kilkutellessa aluspaitaan alkoi kehittymään kosteutta, eritoten kamerarepun kohdalla. Muualla kehossa en havainnut kosteuden epämiellyttäviä kertymiä. Tästä voi päätellä hengittävyyden olevan erittäin hyvällä tolalla.
Samalla vaatteella varustetut toverit myös ylistivät kankaan toimivuutta, osa käytti jopa ylisanoja, jotka eivät kuulu suomalaismiesten perussanavarastoon. No, ehkä kuului 2005 jääkiekon MM-finaalin jälkeen.

Ylhäällä vahvassa puhurissa skinien pakkailu meni tuulelta tavaroita suojatessa. Puvun tyköistuvuuden yksi etu oli, että turhaa tuulen räpättämistä vaatteessa ei tapahtunut. Tauolla osa laittoi lämmikettä ylleen. Tauko oli lähinnä skinien pakkausta sekä pikainen ruoka- ja juomatasapainon huoltohetki.AreTouring-176Laskiessa pukuun ei kiinitä mitään huomiota, joten silloin kaikki ollee vähintäänkin hyvin?

Vetoketjut ovat roiskevesitiiviit ja siten rahtusen nihkeät. Käyttö on kuitenkin kohtuullisen sujuvaa näppärien vetimeen kiinnitettyjen kumipäisten narujen ansiosta. Niiden käyttö onnistuu hanskatkin kädessä. Sateenkin jäljiltä taskut olivat kuivat.Peak-4Housujen vyötärö on sisäpuolelta verhottu mukavalla harjatulla polyesterilla. Selkälinjaa on nostettu kaareevasti aina alaselän puoliväliin saakka. Repusta tavaroiden kaivelut sujuivat ilman työmiehenviivan tai ylipäätään paljaan selän esittelyä. Tarrakiristys on ainakin uutena erittäin pitävän tuntuinen. Pieni yksityiskohta, josta kiitokset vaatteet suunnittelijoille. Housun kahdesta napista toinen on neppari ja toinen on hakanen. Neppareilla on paha tapa vähän löystyä käytössä ja ylipäätään avautua joutuessaan kovalle kuormitykselle. Hakanen ei helpolla petä! Samalla se vähentää vyön tarvetta. PeakTuuletusvetoketjut ulottuvat housuissa lanteesta polven korkeudelle ja takissa kainalosta kyynerpäähän. Kainaloventin käyttö sujui ongelmitta myös repun kanssa. Kummassakaan ventissä ei ole verkkoa, mutta ei semmoista kyllä kaivannutkaan.

Lahkeiden sisäreunasta löytyvät viiltosuojaukset, muttei esimerkiksi olkapäistä. Suksia olalla kantaessa kannattaa olla tarkkana, ettei pilaa hyvää takkia vahingossa.  Gore-tex Activen ei ole erityisen hankaus- tai viiltokestävä. Yhtiö on ollut tämän tietäen aika tarkkana, minkälaisiin tuotteisiin se tätä kangasta antaa. Lahje on laskuvaatteeksi kapea, mutta riittää juuri monon varren ympäri. Nepparilukitus lahkeen juuressa on hyvä, sillä vetoketju saataisi lähteä touhutessa itsestään kulkemaan ylöspäin.AreTouring-174Huppu on hienosti suunniteltu. Sen käyttö on yksinkertaista molempiin suuntiin, avaat tai kiristät, kypärä päässä tai ilman. Aina tuntui huppu istuvan käypäisesti. Hupun kiristys tapahtuu sivujen lisäksi myös takaraivon kohdalla.
Takin vyötärön kiristäminen tapahtuu samankaltaisilla liukulukoilla lanteiden kohdalla. Kauluksen korkeus on makuasia. Pidän kauluksesta, joka ulottuu vain vähän leuan kärjen yläpuolelle. Tour:ssa on minulle juuri sen korkuinen kaulus.Peak-3Toivelistaa puvun varustelun suhteen kuitenkin jäi. Tiedän, että vuorivermeet suunnitellaan pelkistetyiksi ja toimiviksi ideologialla ”mitä vähemmän osia, sen parempi”. Kuljen paljon repun kanssa, niin takin rintataskujen vetoketjut voisivat olla päävetoketjun vierellä, kuten Peakin Heli-sarjan laskettelutakeissa. Toinen reisitasku olisi myös ollut käytännöllinen eritoten tuulisella säällä pientavaroiden, kuten hanskojen tai karttojen tilapäisvarastoksi.
Ulkonäkö on aina mielipidekysymys. Puvun kanssa kulkiessa olen saanut parit spontaanit kehut vermeistä. Puku istuu hyvin myös omaan silmääni.AreTouring-47

Se, että jääkö testivaruste omaan kaappiin ja löytyykö sille käyttöä myös myöhemmin on yksi hyvä mittari tuotteen tarpeellisuudesta. Peakin puku jäi taloon ja on ollut hiihtohommien lisäksi mm. polkupyöräilemässä, kalastamassa, melomassa sekä purjehtimassa. Se on hemmetin hyvä puku, eritoten touring-hiihtoon.

Paganella 464

Aistikas Paganella

Paganella 464

Brenta

Kun Pohjois-Italiassa sijaitsevassa Trenton kaupungissa katselee ympäröivä Dolomiitteja, katse kiinnittyy yhden huipun päälle olevaan antennirykelmään. Sen huipun toisella puolella sijaitsee pienehkö Paganellan hiihtokeskus.

Paganella 463 (1)

Paganellan iltatunnelmaa

Ylhäällä Paganellan alueen suurin taajama Andalo. Idylliseltä kylältä etelään katsoessa näkyy laskettelurinteet ja laakson toisella laidalla on kiipeilystä tunnetun Brentan kauniit huiput. Jotain erityisen kiehtovaa Dolomiittien paasimaisissa muodoissa on.Dolomiittien kauneuden taivastelun jälkeen ensimmäisiä muita havaintoja oli laskijoiden varusteet. Tyköistuvaa kisahenkistä vaatetta, joissa naisilla oli karvakauluksia ja blingbling-yksityiskohtia. Sukset olivat pukujen mukaisia, miehillä yleisimmät olivat kaupasta saatavat kisasuurpuikat tai jopa syöksysukset! Suurin osa laskijoista hallitsi vermeensä kohtuullisen hyvin, mikä lisää yllättävän paljon rinneviihtyvyyttä.Paganella 484Pieni kisa syntyy lähes poikkeuksetta, kun lasket oman elämänsä albertotomban ohi. He pyrkivät kaikin tavoin ottamaan kunniansa takaisin ohittamalla, vaikka taitotason merkittävällä ylittämisellä.

Paganella 477

Touringhiihtäjiä

Toinen huomiota herättävä ryhmä on touring-hiihtäjät, jotka kilkuttelevat vastavirtaan rinteessä. Osa asianmukaisesti rinteenreunassa ja sitten muutamat harrastajien maineenpilaajat keskellä hoidettua rinnettä. Suurin osa ylämäkeen kilkuttelijoista olivat keski-ikäisiä miehiä.Paganellassa on rinnekilometrejä on vaatimattomat 50, mutta ne ovat todella mielekkäät laskea ja tarjoavat matkalla upeita maisemia, mikäli malttaa niitä katsella. Rinteitä laskee mielellään useampaankin kertaan. Muutaman laskun jälkeen malttaa luoda silmäyksen Nuvola Rossa rinteeltä avautuville näkymille alas laaksoon Bolzanon ja Trenton kaupunkeihin.

Paganella 504

Maisema Gardajärvelle

Paganella 469

Uusvanhaa ravintolatunnelmaa

Rinteet olivat huippukunnossa ja niin kuulemma italialaisille rinnesahaajille pitääkin olla. Taukopaikkoja on vähintään riittävästi ja kaksi aivan uutta todella mukavaa rinneravintolaa. Erityisen nautittavaa oli syödä lounaaksi erilaisia paikallisia ruokia. Italialaista ruokaa on kehuttu paljon, eikä syyttä.Talvi 2014-2015 oli Dolomiiteilla lumipulan kausi. Erittäin modernin lumetusjärjestelmän ansiosta kaikki Paganellan rinteet oli saatu avattua joulukuun aikana. Rinteiden luokitusvärien laatijan ammattitaito vähän epäilytti, sillä sen verran viettäviä ovat siniset rinteet.

Paganella 490

Avojono

Hissikanta on suhteellisen uusia tuoli- tai gondolihissejä, joten vilkkaiden viikonloppujenkin jonoista selviää muutaman minuutin odottelulla. Hissijonotteluun liittyy suomalaisittain koomisia piirteitä, sillä paikoin paikallisilla on hirveä kiire hissiportin tai oven eteen odottelemaan seuralaisiaan, tukkimalla samalla muiden kulkeminen.Saman tyylistä käytöstä ilmenee myös, jos herrasmiehenä pidät esim. kahvilan ovea avoinna seuraaville. Saat todellakin roikkua oven kahvassa vaikka koko päivän, jos vain tulijoita riittää. Kukaan ei tarjoudu hommaan saatikka kiittele.

Paganella 527

BigAirBag junnuille

Paganella 515

Paganellan lastenalue

Paganella 4821

Rinnekirjasto

Parkki on pieni ja hyvin hoidettu. Sen boxit, reilit ja pressit olivat valittu freestyle aloittelijoita silmällä pitäen. Jatkuvasti avoinna olevasta BigAirBagista on iloa niille, jotka mielivät vetäistä ensimmäisiä kolmosiaan lumelle. Patjan hyppyrit olivat juuri ja juuri patjan korkuiset, joten ilmaa ei niistä kauheasti laudan tai suksen alle saanut.Lastenalueet ovat pieniä, mutta toimivan oloisia. Iloisista huudahduksista päätellen oikeinkin toimivia.Alueen erikoisuutena voi pitää rinnekirjastoa, joka löytyy Prati di Gaggia- hissin yläasemalta. Kirjoja lainattiin odotuksiin nähden yllättävän ahkerasti!Paganella on Norjan alppihiihtomaajoukkueen virallinen harjoittelukeskus. Norjalaislaskijat hymyilevät autuaasti alueen matkailumainoksissa. Kisarinne Olymponica 2 on hulppea ränni, jossa on jyrkkyyttä ja muotoja huippulaskijoiden taitojen kartuttamiseen. Normikäytössä rinteen jyrkimmällä seinällä näkee hyvin monenlaisia alastulovaihtoehtoja.

Kepinkierron suosio näkyi myös useina ratoina rinteessä. Paikalliset rataseurat suhtautuivat myötämielisesti kysymykseen saako radalla laskea? Rinneroilottelun lomassa pari kierrosta suurpujotteluradalla läskimmilläkin suksilla sai pulssin nousemaan ja hymyn kohoamaan naamalla entisestään.

Andalon afterski on leppoisaa jutustelua viinittelyn ja näppiruuan lomassa. Tunnelma kylässä oli hyvin leppoisa. Paganellan hiihtokeskus on Trenton ja Bolzanon asukkaiden viikonloppupaikka. Sen huomasi viikonlopun ruuhkista ja toisaalta arkipäivien tyhjistä rinteistä. Jokaisena viikonpäivänä Paganella tarjoaa idyllistä tunnelmaa, hyvää ruokaa, nautittavia rinteitä sekä hulppeita maisemia. Pari päivää hurahtaa Paganellassa hymy huulilla.Paganella 518

Breckenridge

Parasta palvelua hiihtomatkaajalle – Colorado

IMG_3326

Kalliovuorten maisemia Breckenridgessa.

Vail mainitaan usein, kun puhutaan maailman parhaasta hiihtokeskuksesta. Syitä on useita, mutta
Vailia pyörittävällä Vail Resorts Ltd:lla on johdettavana Coloradossa myös Beaver Creek, Breckenridge sekä Keystone. Näiden lisäksi yhtiöllä on ympäri Yhdysvaltoja seitsämän muuta keskusta, jossa he hoitavat hissilippujen lisäksi hiihtokoulut, välinevuokrauksen sekä ravintolapalvelut rinnealueilla.

IMG_2955

Vail glamouria sekä luisteluareena

Joulukuussa 2014 tehty reissu, Breckenridgeen, Vailiin sekä Beaver Creekiin, ei vielä tarjonnut alueella tunnettua puuterilunta, joten oli hyvää aikaa miettiä mitä yhtiössä tehdään oikein, jotta maine maailman parhaimpana hiihtokeskuksena ansaintaan.

1-IMG_2571

Lämminvesialtaita oli liki jokaisen hotellin pihalla.

IMG_2634

Kaasunuotioiden äärellä iltaa istumassa.

Beaver Creek

Beaver Creek – Birds of prey kisarinne.

Maineeseen auttaa toki muutkin tahot, kuin Vail Resortsin panos. Osavaltion pääkaupungista, Denveristä, on vielä parin kolmen tunnin ajomatka hiihtokeskuksiin. Matka sujuu joutuisasti Colorado Mountain Expressin pikkubussilla, missä on ilmainen hyvin toimiva nettiyhteys, sekä aurinkoinen palvelualtis kuljettaja.
Perillä hotellit ovat korkeatasoisia, palvelu huomattavan ystävällistä ja kiinnostus vieraan kotimaasta vaikuttaa vilpittömältä. Sääennusteet ja rinteiden kunto käy selväksi jo muutaman lauseenvaihdon jälkeen. Tavarat ilmestyvät autosta huoneeseen ja suksipussi on päässyt muiden sivakoiden seuraan hotellin varastoon. Laukkutoimituksen yhteydessä kysytään kohteliaasti, milloin asiakas haluaa suksiensa olevan hiihtohissin ala-asemalla odottamassa. Härmäläinen ei meinaa ymmärtää moista kysymystä.
Useimpien hotellien peruspalveluihin kuuluu suksien kuljetuksen lisäksi myös laskijan vieminen ala-asemalle, vaikka matkaa olisi vain muutama sata metriä. Sukset odottavat hissin luona hotellin nimikkotelineessä mäkeen lähtöä. Samaan telineeseen voi laskuvermeet jättää rinnepäivän jälkeen. Ja tilata kyydin hotellille, mikäli monojen kanssa talsiminen ei miellytä.
Huoneessa ensimmäiset havainnot kohdistuvat suureen sänkyyn sekä jättimäiseen taulutelevisioon. Kaasutakka ja pieni keittiö löytyvät melkein kaikista huoneista. Minibaari on tuntematon käsite, mutta huonepalvelu toimii sitäkin joutuisammin. Pohjoisamerikkalainen käytäntö on, että mieleinen aamupala tilataan huoneeseen. Eurooppalaistyylinen aamiainen seisovassa pöydässä kannattaa varmistaa matkaa tilatessa.
Yhdysvalloissa käytetään voimakasta hintaohjausta  Saman huoneen voi saada 200 dollarilla yö, kun taas kuumimpana sesonkina se maksaa yli 1 000 taalaa. Oikealla ajoituksella voi saada kohtuuhintaisen luksusloman.Breckenridge
Beaver Creek on keskuksena Vailia nuorempi ja pienempi. Alppikeskuksiin verrattuna se on kuitenkin keskikokoinen. Beaver Creekin rinteitä voi pitää rahtusen Vailia vaativampina.
Keskukset on rakennettu matkailukeskuksiksi, joten kaikki olennainen on kävelyetäisyydellä. Skibussit kuljettavat hiihtäjiä sujuvasti tiheällä vuorovälillä. Beaver Creekistä Vailiin ajaa noin puolessa tunnissa.
Brecken Ridge on puolestaan vanha kaivoskaupunki ja sen tunnelma ja kylämiljöö tuo mieleen länkkärileffat. Breckistä on vajaa kahden tunnin matka Vailiin.
Kaikki kolme keskusta ovat erittäin siistit ja alueen yrittäjät pitävät nurkistaan hyvää huolta. Tarinankerrontaan on panostettu paljon, jos alueen historia tai tapahtumat vähänkään kiinnostavat. 
Coloradon keskusten kyläkorkeus on liki 2 500 metriä, joten hapen vähyys tuntuu tasamaankasvatilla pienenkin ponnistelun jälkeen puuskutuksena sekä päänsärkynä. Ylimmät hissiasemat ovat vielä yli kilometrin kylää korkeammalla. Elimistö tottuu korkeuteen kahdessa kolmessa päivässä. Lisähaasteita aiheuttaa myös 9 tunnin aikaero. Oireita voi vähentää merkittävästi juomalla paljon vettä sekä jättämällä alkoholin alkupäivinä kokonaan juomatta. Vettä on tarjolla käytännössä kaikkialla, joten sitä ei tarvitse roijata litroittain mukana.1-IMG_2560Colorado on vapaalaskijan paratiisi. Takamaastoihin houkuttelee usein ja runsaasti satava puuterilumi, sekä todella tehokkaasti toimiva Ski Patrol-toiminta. Patrolit tarkastavat lumivyöryalttiit paikat päivittäin ennen laskijoiden päästämistä kullekin alueelle. Oma vakuutusturva sekä taitotaso kannattaa varmistaa ennen puuteriunelmien toteuttamista.
Rinteiden ulkopuolella laskemista pidetään turhaan vain eksperttien touhuna. Siellä pärjää, jos osaa laskea sujuvasti rinteessäkin. Alueen hiihtokouluilta löytyy oppaita, jotka johdattavat turvallisesti takamaastolaskun saloihin.IMG_2934Rinnelaskun huippuna voi pitää Beaver Creekin MM-kisojen kisarinnettä Birds of Preytä. Siinä on jyrkkyyttä ja muotoja, jotka todella mittaavat laskijan taitotason. Samalla pääsee vähän tunnelmaan, miltä meininki kisalaskijan silmin näyttää. Tällä reissulla jäi tosin puuterilaskut sekä Birds of Prey kokematta. Toinen lumen puutteen vuoksi ja toinen maailman cupin osakilpailun vuoksi.Ruoka oli hyvää, joskaan mitään kulinaristisia orgasmeja ei matkalla koettu. Tarjoilijoiden palkkaus pohjautuu tippeihin, joita on tapana antaa n. 10-15% palvelun tasosta riippuen. Palkkausmuoto näkyi myös käytännössä, sillä asiakkaiden pienimmätkin toiveet kuunneltiin herkällä korvalla. Mihin keittiö taipuu osattiin ulkoa, joten vastaukset kiperimpiinkin kysymyksiin tuli heti. Tarjoilijat myös uskalsivat tehdä suosituksia, mikä sai kokeilemaan vähän erikoisempiakin ruokia. Hintataso oli tippeineen Lapin keskusten luokkaa. VailEpicMix konsepti on erittäin pitkälle viety laskukokemuksen ulottaminen myös digitaaliselle puolelle.  Rinteissä on valokuvaajia, jotka ottavat halukkaista ilmaiseksi valokuvia, joita voit käydä katsomassa rekisteröityäsi hissilippusi järjestelmään. Kuvat saa jakaa sosiaalisessa mediassa ilmaiseksi ja kaikki kauden aikana kertyneet kuvat voi ladata 40 taalan hintaan.
EpicMixistä näkee myös kauden aikana kertyneet laskut ja niistä kertyneet korkeuserot. Siellä voi myös etukäteen suunnitella rinnepäivän, seurata edistymistä hiihtokoulussa, rekisteröidä kepinkierto aika Lindsay Vonnia tai ystäviä vastaan sekä osallistua erilaisiin laskumäärällisiin haasteisiin. Ja kaiken tiedon voi tietysti jakaa sosiaalisessa mediassa. Vail Resortsin edustaja kertoikin EpicMixin olevan heidän suurin yksittäinen markkinointipanostus.IMG_3568Nopein tie Coloradoon vie Suomesta Islannin kautta. IcelandAirin yhteys Denveriin sisältää nopean välilaskun Keflavikiin. Denver on eläväinen kaupunki, jossa kannattaa viettää päivä tai pari, jos siihen on mahdollisuus. Denver on helppo hahmottaa ja kaikki nähtävyydet on kävelyetäisyydellä toisistaan. Cherry Creekin ostoskeskuksessa eritoten vaatteiden ja Apple-tuotteiden hinnoittelu innostaa testaamaan luottokortin pito-ominaisuuksia. Cherry Creekin vieressä kulkevan pääväylän toisella puolella on puolestaan outlet-alue, joka on paikallisten mukaan kärsivällisen shoppailijan paratiisi.IcelandAirDenverissä pelataan kaikkia amerikkalaisten urheilulajien pääsarjoja, joten valinnanvaraa löytyy. Liput Colorado Avanlanchen NHL-peleihin ovat hyvin kohtuuhintaisia, 25 eurosta alkaen. Syynä tähän on, että jääkiekko on vasta kaupungin neljänneksi seuratuin laji. Amerikkalaiseen jalkapalloon, Baseballiin tai NBA koripalloon liput ovat tyrväkkäämmän hintaisia ja useasti loppuunmyydyt.
Coloradossa kaikki on tehty helpoksi ja sujuvaksi. Ihmiset ovat ystävällisiä ja Kalliovuorten luonto tarjoaa parastaan. Kaikki lähtee palvelukulttuurista. Coloradossa palvellaan luontevasti ja rivakasti. Palvelu on ystävällistä, eikä ainakaan minulle liiaan tungettelevaa. Asiakkaiden kysymyksiin tai tarpeisiin vastataan heti, useimmiten ratkaisukeskeisesti.
Tästä yksi esimerkki. Sukseni oli saanut pienen vekin kanttiin. Kävin hotellin vuokraamossa kysymässä, että saisiko kantin ajettua ennen rinteeseen lähtöä. Heillä ei ollut hiomakonetta, joten jäin ilman kaipaamaani palvelua. Kaupassa palvelemattomuus jäi kuitenkin kaivelemaan. Minulle tuotiin pian rinteseen hiomakivi, jolla koloa saatiin siloiteltua. Kiven sain pitää eräänlaisena anteeksipyyntönä siitä, etteivät heti oivaltaneet keinoa auttaakseen minua ongelmassani. Lisäksi sukset voisin jättää päivän jälkeen heille hoidettavaksi. Valitettavasti lähtö koitti, joten en voinut tarjousta hyödyntää.
Syy miksi nämä keskukset keikkuvat maailman parhaiden hiihtokohteiden listoilla on ilmeinen. Kaikki toimii jouhevasti ja pieniä yllätyksiä, kuten vaikka rinnekuvaajat luovat hyvää fiilistä. Reissun ainut ongelma on, että sieltä ei halua pois.

Skiexpo ja Helsingin lumihulinat

Kuvat SkiexpoPohjoismaiden suurin talviurheilumessu Skiexpo järjestetään 30.10.-1.11.2015 Helsingin Messukeskuksessa. Messut ovat olleet joka vuosi yleisömenestys, mutta pärinää sisällön suhteen on tasaisesti riittänyt.

Suurimpien suksimerkkien poissaolo messsuilta on ollut silmiinpistävää viime vuosina. Messut ovat osoitelleet maahantuojia haluttomuudesta ja maahantuojat messuja mielipuolisesta hinnoittelusta. Pienenä toivonkipinänä on myyntiosastot, joissa on liki kaikkia merkkejä on esillä ja saatavilla.

Kritiikkiä on tullut  myyntiosastojen määrän kasvusta. Messujen tulos mitataan yhä useammin euroissa, eikä brändiarvon kasvuprosenttina. Nykyaikainen asiakas on myös kärsimätön, eli jos ostoärsyke osuu kohdalleen, pitää kortin vinguttamiselle olla heti mahdollisuus. Kääntöpuolena tälle myyntiosastoilla tapahtuvalle esittelylle on tuotevertailun hankaloittuminen sekä myyjien tietotason erittäin suuret vaihtelut. Hintavertailu onnistuu edelleen helposti, mikäli vain tiedonsiirtokapasiteetti ei ole jumissa. Toivoisinkin, että messuille otettaisiin mukaan alan myyjien terävimmät kantit, jotta keskimääräinen alppihiihtäjä kokisi tulevansa palvelluksi, eikä myyjän kouluttajaksi.Ilman Skiexpoa ei Helsingissä järjestettäisi lukuisia alamäkiaiheisia oheistapahtumia. Näistä näyttävin lienee Vapaalaskuiltamat, jotka uudistuvat tälle vuodelle. Iltamien suosio pohjautuu muuhunkin kuin kavereiden kanssa kaljan kittaamiseen. Iltamien oheistapahtumissa järjestetään takamaastolaskemiseen liittyviä tilaisuuksia, joista harrastaja saa syventävää tietoa sekä elämyksiä harrastuksensa tueksi. Tässä olisi epäilemättä Skiexpolla oppimista. Oppimista on myös yleisön osallistamisesta myös vaikka laskemiseen liittyvässä lyhytelokuvakisassa. Siinä annetaan kanava talven tuotoksien esilletuomiseen uskottavassa kanavassa, ilman paikoin hupaisia #pakkoja.

Tärkeätä olisi tarjota näyttelyosastojen lisäksi merkityksellistä sisältöä, josta on iloa lajin harrastajille.  Nyt messulavoilla käydään aika usein kertomassa intohimotonta mainosviestiä tai hyppimässä trendiväritetyin laskuvaattein elektrohumppaa megameikeissä.Skiexpon merkitystä ei kukaan kiistä. Se on vuoden tärkein alamäkialan tapahtuma Suomessa. Messujen kävijämäärä ja yleisfiilis on ollut viimevuosina alavireinen. Messut sekä messutoimikunta ovat varmasti pähkäillyt paljon sitä, miten kehityksen suunta saataisiin käännettyä. Talouden yleismittareilla se on taistelua tyylimyllyjä vastaan. Toisaalta moni alamäkialan ydintoimija passaa messut ja nauttii jollain muulla tavoin messujen kaupunkiin tuomasta väkimäärästä. Ehkä on aika kliseisesti kysyä, että mitä messut voi tehdä alalle, mutta myöskin mitä ala voisi tehdä Skiexpon hyväksi?

Nähdään Skixpossa. Minut tapaa Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen osastolta, jossa haastattelen alamäkialan tunnettuja persoonia messujen ajan.

ps. Messuosastojen suunnittelijoille annan vielä yhden vinkin, halusitte tai ette. Nyt on muodissa ihmisille jutteleminen, osallistamisen ja leikittämisen sijaan. Kyllä! Otetaan henkilökohtainen kontakti ja siten haravoidaan kunkin persoonan tarpeita ja kartoitetaan brändin kykyä niihin vastata. Kuulostaa todella helpolta, mutta käytännössä se on yllättävän vaikeata.

Osaston henkilökunta pitää sparrata leikkimään papukaijaa satoja kertoja viikonlopun aikana, näyttämättä kyllästyneelle. Ja pelkkä fraasipankin jatkuva tyhjentäminen ei kuitenkaan riitä. Pitää olla kykyä myös reagoida asiakkaan antamaan tietoon. Kun hyvä persoonakohtainen kontakti on saatu, voi kontaktin siirtää myös digitaalisiin viestintäkanaviin. Ja seuraava kontakti kannattaa ottaa mahdollisimman pian messujen jälkeen. Jos brändisi ei sitä tee, sen tekee kilpailijasi. Tavarakaupan puolella se joku on useimmiten ulkomainen nettikauppa. Ehkä kannattaa jättää osaston kiiltobanderolli hätäpäissään tilaamatta ja panostaa sekin raha messuhenkilökunnan koulutukseen?

1516-mar-kingpin-13-7933P1MB

Marker Kingpin – vapaalaskusiteiden uusi sukupolvi

 

IMG_6522

Marker Kingpin-siteet

Marker on jo pitkään haistanut takamaastobuumin, eritoten heidän Duke-side on ollut vapaalaskijoiden mieleen. Sitä pidetään erittäin varmatoimisena vaikkakin raskaana siteenä. Duken säädöt ulottuvat DIN 16 saakka, kun Kingpinin tömäkin versio ulottuu DIN 13 arvoon saakka. Se tosin riittää 97% normaalipainoisista laskijoista.

Kingpinit oli kiinnitetty Völkl V-Werks BMT 94 suksiin, jotka on tehty touringia varten. Hiilikuitua hyödyntämällä suksen paino ilman siteitä on 1570 g (186 cm). Takamaastotouhuja ajatellen suksessa on näppärä kiinnitysholkki Völklin omille nousukarvoille.

1516-mar-kingpin-13-7933P1MB

Kingpinin rakenne on kaksiosainen. Etukappale muistuttaa kovasti Dynafitin mallistoa, joskin jousia on laitettu yhteensä kuusi, Dynafitin neljän sijaan. Etusiteen käyttö vaatii rahtusen muistia, että siirtymillä se on walk-asennossa, jolloin se ei aukea. Ja alamäessä ski-asennossa, jolloin lippojen sattuessa suksi vapautuu monosta painon mukaan säädettyjen vääntöarvojen ylittyessä.

Kantapään vapautussalpa on Dukesta tuttu, selkeä varmatoiminen malli. Salvan ollessa etupuolella side on hiihtoasennossa ja taakse käännettynä kantapää on vapaana. Salvan kääntäminen onnistui monoa irroittamatta, mutta se ollee tarkoitettu vaihdettavaksi mono irroittamalla. Nousukulmia on tarjolla kaksi 7° ja 13°, jotka taittuvat esille helppokäyttöisillä läpillä. Monon kannan Kingpin painaa kiinni kahdella pyörällä, jollaista en muista aiemmin nähneeni missään siteessä. Rukan Valtavaaran rinteiden kilkuttelu sujuu Kingpineillä ilman yllätyksiä.

IMG_6469 Kevyiden touring-siteiden heikkoutena on pidetty niiden epävakaata laskutuntumaa. Yksinkertaistettuna ja kokemuksenkin perusteella, mitä kevyemmät välineet sen heppoisempi laskutuntuma. Kingpin iskee kevyiden ja patarautaisten välimaastoon. Pehmeällä laskiessä Kingpin käyttäytyi mallikkaasti, eli siihen ei kiinnittänyt mitään huomiota. Testi jatkui Rukan hoidetuilla rinteillä, aamurapsakalla rinteellä. Taitotasooni nähden vauhdikas rinnehurjastelu ei antanut viitteitä siitä, että side millään tavoin antaisi periksi. Pieni varaus kuitenkin, sillä siteessä on liikkuvia osia ja nyt testissä oli käytännössä paketista otetut välineet. Käyttökilometrien myötä väljyyttä voi ilmaantua, vaikka mikään ei siihen viitannutkaan.

Samalla myös vakuuttui hiilikuituisten suksien suorituskyvystä. Kovassakin vauhdissa ne käyttäytyivät loogisesti, kuitenkin reagoiden eloisasti rinteen muotoihin. Hämmennys oli päällimäinen tunne, sillä ennakkoluulot saivat huutia. Eihän näiden pitänyt näin hyvin toimia!
IMG_6494
Testi tehtiin Rukalla huhtikuussa 2015. Valtavaaran reissulla oli mukana myös Jallu-koira, joka ei apuvälineitä tarvinnut lumella liikkumiseen.  Herra painoi pitkin puskia lumipallojen perässä viitapirun lailla sen parisen tuntia kun me kilkuttelimme mäkiä ylös ja alas. Hienoa rinneseuraa, kun kaikki oli kokoajan vaan niin pirun kivaa!  IMG_6488

IMG_9446

Aurinkoinen Sierra Nevada

IMG_9451

Sierra Nevada

Maaliskuussa Malagan lentoketällä suksipussia odotellessa olo on vähän absurdi. Golf- ja uimavarusteita laukkuhihnalta keräilevien seassa fiilis on kuin Loma-elokuvan Pankkivirkailija Aimo Niemellä (Antti Litja), joka ajatui Alppien hiihtomatkan sijaan Rodoksen rantalomalle.

Lämpimästä illasta kyyti Sierra Nevadaan löytyy helposti ja matka taittuu Espanjan aurinkorannikkoa pitkin vievää moottoritietä jouhevasti. Grenadan kaupungin jälkeen alkaa nousu ylös vuorille. Vajaan kolmen tunnin matkan jälkeen päästään perille ja silmien eteen avatuu vasta viimeisten kilometrien aikana lunta. Matkan aikana nousua on kertynyt yli 2000 metriä, joten ilma tuntuu todella erilaiselta kuin Malagan lentoasemalla. Mittari näyttää alkuyöstä -4°.

SierraNevada 454

Aamupalalla, joka oli huomattavan runsas, huomio kiinnittyi ihmisten poikkeaviin pandoihin. Iho oli monella kirkuvan punainen, jonka vierellä lasien peittämä iho hohkasi valkeuttaan. Päiväntasaajan läheisyys sekä korkea ilmanala tekevät nopeasti tuhojaan varomattoman laskijan iholla.

SierraNevada 449

Aamupalakattausta

IMG_9446

Pilvien yläpuolella

SierraNevada 457

Näkymä Afrikkaan

Sierra Nevadan kylä on jyrkälle vuorenreunalle rakennettu, joten liki kaikkialle kulkeminen vaatii vertikaalista ponnistelua. Siten myös rakennukset on suunniteltu kullekin tontille sopivaksi ja siten hyvin mielenkiintoisia silmäillä.IMG_9455Sierra Nevadan rinteet ovat puurajan yläpuolella ja siten myös erittäin tuuliherkät. Usein tuuli puhaltaa etelästä tuoden Saharan hienoa hiekkaa tuomisina Afrikan puolelta. Hiekka värjää lumen kullan väriseksi. Tuuli pysäyttää usein osan hisseistä, suunnasta riippuen kuinka monta ja mistä kohtaa keskusta.Parkit ovat varovastikin arvioituna hyviä ja niiden kunto ainakin vierailun aikana erinomainen. Sierra Nevadassa käydään vuosittain freestylen arvokisoja, joten senkin vuoksi niihin panostetaan paljon. Parkeissa on niiden loisteliaisuudesta huolimatta aika väljää. Espanjalaisten freestylereiden määrä on vielä aika vähäinen.SierraNevada 480Ala-asemalla käy melkoinen kuhina. Espanjalaiset koululaisryhmät täyttävät hissien liepeet ja heidän käyskentelystään näkee, että lumi on heille vieras alusta. Hissijono on mallia kaaos, mutta ylös päästyä havaitsee, että kylän ulkopuolella olevien hissien luona ei jonoja ole. Reuna-alueilla on nautittavia punaisia rinteitä vauhdikkaaseen laskemiseen. Varuillaan pitää kuitenkin olla, sillä koskaan ei voi tietää, missä yllättävä rinnehortoilija laskee, seisoo tai keräilee varusteitaan.IMG_9444Hyvällä säällä voi nähdä Afrikkaan saakka. Vaikka päiväntasaaja ei ole kaukana, rinteillä lasketaan touko-kesäkuun vaihteeseen asti. Auringon lämmön johdosta Sierra Nevadassa pääsee erittäin harvoin turvallisesti laskemaan hoidettujen rinteiden ulkopuolella.Ja mikäli rinnepäivän sijaan halajaa välimereen uimaan, lähimmälle rannalle on reilun puolen tunnin matka. Surffiaalloille pääsee kuulemma parissa tunnissa.

Himohiihtäjälle Sierra Nevada antaa kivan rinnepäivän tai kaksi. Aurinkorannikon lomalla mukavan lisämausteen. Vuokraamoja oli useita, joten käypäiset vermeet löytyy, mikäli omia ei halua palmujen lomasssa roijata. Maisemat ja tunnelma ovat ainutlaatuiset, joten paikka on ehdottomasti vierailun väärti. Syöminen ja juominen on halpaa ja maut on kohdallaan. Sierra Nevadassa voikin hyvällä syyllä nauttia pitkistä lounaista sekä aikaisesta after skistä. Niiden välillä käydä myös laskemassa ja katsomassa Afrikkaan.SierraNevada 453

IMG_9470Puolipakollinen kulttuurikohde on vuoren juurella sijaitsevan Granadan kaupungissa sijaitseva vanha muslimikaupunki Alhambra.  Vierailuun kannattaa panostaa sen verran, että ottaa oppaan kierrokselle tai ainakin opaskirjan. Paikka on täynnä hienoja tarinoita niin kulttuurista kuin teknisistä keksinnöistä. Alhambrassa hurahtaa puoli päivää kuin siivillä.Alhambra-4

Alhambra-20

 

 

AreTouring-150

Backland toi Atomicin kevyeen monosarjaan

Atomic-1 Touring-hiihto on tehnyt tuloaan Keski-Euroopassa jo jonkun vuoden. Suuret välinevalmistajat ovat myös heränneet tähän lumiliikunnan muotoon, jonka tyypillisimpiä harrastajia ovat kesäisin maantiepyöräilyä harrastavat himokuntoilijat. Suurten merkkien mukaanlähtö touringin buumiin nostaa lajin näkyvyyden uudelle tasolle. Helmikuussa Munhenin urheilukauppojen näyttävimmät alueet oli varattu touring-varusteille.
AreTouring-150Atomic on myös hypännyt touringmarkkinoille täysin palkein. Suksia, sauvoja, kypärä, vaatteita, pin-side  sekä muita oheisvarusteita on tuotu tyrkylle touringin taitajille. Kiinnostavin tarjokkaista on uusi Backland mono, jonka keveyden ja jäykkyyden salaisuus on hiilikuitu.  Monon paino keikkuu koosta riippuen kilon molemmin puolin.

AreTouring-175Monon testi tapahtui huhtikuussa 2015 Åressa. Paketista jalkaan tungetut monot tuntuivat aluksi kapean lestinsä vuoksi todella epämiellyttäviltä. Toisaalta myös hämmästyttävän kevyiltä. Backlandit ovat lämpömuokattavat, joten jalan muodoille on saatavilla lisätilaa muutamia millejä.
Soljet ovat suurikokoiset ja siten helpot käyttää myös hanskat kädessä. Mikäli jalkapöytää kiristävän soljen vaijeri irtoaa uristaan, sen takaisin laitto vaatii paljaita käsiä.Atomic-4
Vibram-kumiset pohjat ovat miellyttävät kävellä kovalla alustalla ja yllätävänkin pitävät myös pintajäätyneellä lumella.Atomic-5Varren vapautin on myös helppo käyttää ja vakuuttavan yksinkertainen toimintamekanisti antaa luottoa myös sen toimintavarmuuteen.Atomic-2Vapautettuaan varren liikerata on hyvin laaja. Muutaman lisäasteen liikkuvuuta tai lisämukavuutta saa irroittamalla etuläpän. Sen irti ottaminen ja eritoten takaisin laittaminen, vaatii ainakin uudesta monosta muutaman voimasanan sekä kynegologin sorminäppäryyden. Toisaalta irroittamiseen en kokenut testireissulla tarvetta.Atomic-8Atomic-9

Atomic-10Backalandien kanssa oli sujuvaa myös oheiskäyskentely lumella ja kivellä, esimerkiksi skinejä kiinnittäessä tai taukoa törmällä pidettäessä.AreTouring-176Alamäkeen lähtiessä monojen, ja myös koko touring-setin, heikkoudet paljastuvat. Laskiessa lyhyet varret eivät anna tukea normaalin monon tavoin.  Keveiden välineiden kanssa laskeminen tuntui huteralta niin pehmeällä kuin kovallakin lumella. Käännöksiin pitää todella keskittyä, että kuormittaa suksea oikean määrään, kulloisessakin lumiolosuhteessa.AreTouring-166

Mono kerrotaan suunnitellun 80% ylämäki, 20% laskemis käyttöön, joka vastaa hyvin testituntemuksiani. Hiilikuiturakenne tekee monosta laskiessa riittävän jäykän, joten siltä osin se vastasi hyvin mainospuheisiin.

Mono on suunniteltu vain pin-siteisiin. Marker Kingpin-siteitä varten on Markerin toimesta tehty kantaan lisärauta, jonka toimivuutta Atomic ei takaa.

Rehellisyyden nimissä, reissun parhaimpiin lukeutuva hetki oli, kun sai avata soljet sekä nauttia after oluen. Hieno päivä vuorella olut tuntui todella ansaitulta, eritoten monon laskuasennossa tuoman kivunkin johdosta. Hetken nautinnollisuutta olisi vähentänyt, mikäli monot olisi muokattu asianmukaisesti ennen testiä.AreTouring-177Touring-välineistöä olisi kiva kokeilla myös tunturihiihtohengessä, myös pienimmissä mäissä. Etelä- ja Keski-Suomen mäistä voisi löytyä ketterille välineille mainioita takamaastoseikkailuja. Tietysti olettaen, että lunta piisaa. Keski-Eurooppalaiseen tyylin suuren massan kuntoiluvälineiksi Suomessa en usko näiden mittavassa määrin kasvavan. Syynä on vahva maastohiihtokulttuuri ja yhä useammin lumetetut suorituspaikat. Tosin sekin on mainio tapa liikkua lumella.